Haastattelusarja jatkuu hyvää vauhtia läpi kesän. Vieraanamme kävi lahjakas Julia Rautio, joka on tullut tutuksi laulukilpailuista ja tärkeitä asioita käsittelevistä kappaleistaan.
Lähdetään alkuun esittelyllä, miten kuvailisit itseäsi ihmisenä?
Oon Julia Rautio, alunperin countrysielu ja olen tehnyt musiikkia kolmetoista vuotiaasta asti. Tämmöinen hömelö oululainen, joka on isoon maailmaan löytänyt käytännössä suoraan heppatallilta musa-alalle.
Mistä urasi sai alkunsa?
Se sai alkunsa automatkalta hevostallille kun radiosta kuului Taylor Swiftin Love Story. Sitä kuunnellessa totesin äidille, että haluan kitaran ja siitä lähti mun biisien kirjoittaminen kolmetoistavuotiaana. Kirjoitin huoneen nurkassa yksin omia biisejä pörrökantisiin vihkoihin sekä kasasin Taylorin nuoteista nuottikansioita. Lauleskelin biisejäni yksin hiljaa, niin ettei kukaan kuule. Ensimmäiset biisit käsittelivät 13 vuotiaan surua ja kasvukipuilua, kuten koskien ensimmäistä hevostamme joka myytiin. Ei olisi mun musaa ilman Taylor Swiftiä, hän on toiminut suurena inspiraationa ja oon peitellyt fanitusta, mutta kyllä artisti voi fanittaa toista artistia ja olen tuonut tätä nyt enemmän esille puhjettuani kukkaan.
Milloin oli ensimmäinen esiintymisesi?
Ihan ensimmäinen julkinen esiintyminen oli 13 vuotiaana laulukokeessa, jossa esiinnyin musaopelleni selin jännityksen takia, mutta se sai silti aikaan esiintymishalun. Musaope oli hyvin vaikuttunut esityksestäni ja rohkaisi minua esiintymään koulun juhlissa.16 vuotiaana olin ensimmäistä kertaa koulun lavalla esiintymässä ja siitä sitten kone ei enää pysähtynyt. Aloin tekemään paljon erilaisia keikkoja. Olen äitini sanoja lainaten ollut tosi määrätietoinen ”minä itte” tyyppi, mutta ihmiselle joka on ollut koulukiusattu niin muiden hyväksyntä ja ulkopuolinen vahvistus antoi uskoa ja kipinän tähän hommaan.
Osallistuit aikoinaan idolsiin sekä tvofiin, avasiko ne uusia ovia?
Voice tuli tosi yllättäen, olin juuri aloittanut konservatiolla perusopinnot ja lauluopettajalta tuli ehdotus haluanko mennä Voiceen. Kävin siellä ja tämä lisäsi paloa musiikintekoon, mutta opintojen edetessä tajusin ettei musiikin opiskelu ole mun juttu, vaan se oman musiikin tekeminen. Sitten heittäydyin mukaan Idolsiin joka olikin raketti musiikkimaailmaan, sillä sen jälkeen muutin helsinkiin, sain levytyssopimuksen, tapasin upeita kontakteja ja tästä avautui uusi ovi, ihan kuin olisi tullut kotiin.
Mistä inspiroidut?
Fletcher, jolla on merkittävä osa vaikutteena tulevassa wlw-painotteisessa musassani, biisinkirjoittajani Julia Sundberg jolla on ihan mieletön taito kirjoittaa. Lisäksi mun mummo, joka on aina ollut mun suuri tukipilari kuten iskäkin. Se mitä näen ympärilläni, ihmisten kertomat tarinat, värit, äänet, naiset, omat kokemukset ja herkut. Myös kesä inspiroi todella paljon ja päästän silloin talvella kerätyt ideat valloilleen. Sekä tottakai Taylor Swift.
Millainen on biisin tekoprosessisi? Mikä haastavinta ja mikä helpointa?
Ensimmäinen tapa on se, että kirjoitan ensin pienen aihion yksin kotona kitaran kanssa. Sitten biisinkirjoittaja Julia Sundbergille esittelen tämän aihion ja hän inspiroituu siitä. Haastavinta tässä on pitkäjänteisyys, esimerkiksi jos kertsi syntyy helposti niin toisen versen kirjoitus tuottaa haasteita. Kivointa siinä on hämmästyminen, että teinkö tai kirjoitinko minä tämän oikeasti itse. Suomen kieli on biisin kirjoittamisessa suht uusi tuttavuus, sillä kirjoitin 2017 vuoteen asti englanniksi kaiken.
Toinen tapa on se, että aloitetaan sessio jossa on minä, biisinkirjoittaja ja tuottaja studiolla ja heittelemme yhdessä erilaisia aiheita ilmaan joista aletaan kasaamaan kappaletta, tai työstetään sitä alusta lähtien itse. Siinä haasteena on kaikkien sinkoilevien ideoiden yhdistely, mutta samalla se on mahtavaa tehdä yhdessä. Parasta tässä tavassa on kolmen voimansa yhdistäneen ihmisen luoma timanttinen lopputulos.
Kolmas tapa on se että kirjoitan ihan kokonaan itse biisin. Se on paljon harvinaisempaa ja tulee ns. tähdenlentona. Siihen prosessiin voi mennä vuosi tai kuukausi. Se on maailman siistein tunne ja varastossa on yksi ensimmäinen kokonaan suomeksi itse kirjoittamani ja säveltämäni biisi, jolle odotan sopivaa julkaisuhetkeä.
Tammikuussa tuli viimeisin kappale, millaista palautetta se on saanut?
Tosi ihanaa palautetta, se rakkaus ja kaikki tullut palaute on ollut sydäntä lämmittävää ja inspiroivaa. Se on ainoa kappale jossa en ole ollut kirjoittamisessa mukana ja aluksi vierastin ajatusta. Mulle on todella tärkeää olla siinä mukana, mutta tämän biisin kohdalla tein poikkeuksen, sillä heti kun biisinkirjoittaja Julia lähetti ääniviestin biisistä tuntui kun se olisi ollut mun tekemä ja se kolahti.
Onko odotettavissa uutta musiikkia?
On paljon hyviä biisejä joista pitäisi valita minkä julkaisee seuraavaksi. Syksyllä pyrin seuraavaan julkaisuun hetken hengähtämisen jälkeen.
Miten kuvailisit itseäsi artistina ja esiintyjänä?
Mulle on tärkeää sielujen ravistelu, olen pirskahteleva rakkaudentäyteinen, maanläheinen, moniulotteinen ja minulle on todella tärkeää olla kuulijaa lähellä. Keikoilla ollaan yhdessä ja teen musaa tottakai myös itseä varten, mutta teen sitä myös yleisölle. Ihailen draamankaarta ja kasvua, sekä artisteja joista näkyy kasvutarina. En pyri yhden hitin lennokkaaseen uraan vaan, että tuotannoissani näkyy myös kasvutarina.
Mitä haaveita sinulla on tulevaisuuden artisti urallesi?
Minulla on todella paljon on yllätyksiä taskussa, esimerkiksi showt joista haaveilen on tosi isoja ja näyttäviä, sellainen tietynlainen näyttävyys, jossa on iso show, mutta olen lähellä ja läsnä kuulijoille. Ison shown lisäksi haaveena on levy. Biisejä on valmiina useampi levyllinen, mutta odotan oikeaa aikaa. Olisi ihana tavata myös ihmisiä jotka kuuntelee mun musaa. Tietynlainen suoruus ja läpinäkyvyys on tärkeää, kaikki artistit eivät halua puhua politiikasta tai maailman asioista, mutta minulle on tärkeää puolustaa vähempiosaisia ja edistää tasa-arvoa aina kun vaan mahdollista joten asioihin vaikuttaminen on urallani läsnä myös.
Mitä tekisit työksesi, jos et olisi musiikkialalla?
Olisin hevostallin pitäjä, vaikka se onkin todella raakaa ja raskasta duunia. Ehkä hevosten paijaaminen ja landella kirmailu olisi se mun juttu.
Kenen kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä?
Pidempiaikaisena haaveena on ollut tehdä Erinin kanssa musiikkia. Pehmoainon tai Mariskan kanssa olisi tosi siistiä kirjoittaa joskus yhdessä. Oon onnellinen siitä, että oon saanut tehdä paljon yhteistyötä juuri sellaisten kanssa kenen kanssa oon haaveillut kirjoittaa.
Mitä haluaisit sanoa jos koko maailma kuuntelisi sinua hetken?
Liikuttava kysymys. Sanoisin, että lopettakaa sodat ja olkaa kaikki kavereita. Olkaa hyviä toisillenne ja kunnioittakaa ja toisianne. Olemme kaikki samanarvoisia. Älkääkä tehkö pahaa toisille ja käyttäkää ääntänne, Hoitakaa sisäistä lasta, muistakaa aina olla lapsenmielisiä <3.
DUETTOMEDIA 
Jätä kommentti