Pitkään alalla toiminut Jari Muikku vieraili haastattelusarjassamme kertomassa työstään ja alan muutoksista.

Miten kuvailisit itseäsi?

Olen pitkän linjan musiikki-, tekijänoikeus- ja luovien alojen ammattilainen, joka on työskennellyt vuosien varrella monienerilaisten asiantuntija- ja johtotehtävien parissa. 

Millainen on uratarinasi?

Aloitin urani 1980-luvun lopulla Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (mikä yhdistyi myöhemmin Musexin kanssa Music Finlandiksi) kevyen musiikin tuottajana ja myöhemmintoiminnanjohtajana. Vuonna 2002 siirryin Teostoon, missä vastasin oikeuksien lisensoinnista radioille, tv:lle ja online-palveluille sekä NCB:n toiminnasta Suomessa. Näinä vuosina kävin mm. digibisneksen ”korkeakoulun” eli lisensoin AppleniTunesin ja Spotifyn lanseeraukset Suomen markkinoille. Vuonna 2010 jätin Teoston ja siirryin yrittäjäksi, kun toimin konsulttina ja toimitusjohtajana Digital Media Finland Oy:ssä. Työskentelin vuosikymmenen ajan musiikin ja tekijänoikeusasioiden lisäksi monilla muillakin aloilla kuten av-tuotannon, kuvataiteen ja sanomalehtien parissa digiteknologiasta puhumattakaan. Aloitin nykyisen työni Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtajana viisi vuotta sitten.

Miltä näyttää tyypillisin työpäiväsi?

Työpäiväni koostuvat yleensä vaihtelevassa suhteessa erilaisten toimikuntien, työryhmien ja hallitusten kokouksiin valmistautumisesta ja osallistumisesta, toimintaympäristön erilaisiin asioihin perehtymisestä ja niiden analysoinnista, viestinnästä sekä vaikuttamistyöstä.

Mikä on mieluisinta työssäsi?

Työni edellyttää erittäin laaja-alaista erilaisten ja jatkuvassa muutoksessa olevien asioiden hallitsemista, mikä on mielenkiitoista ja motivoivaa. Myös henkilöt, joiden kanssa teen töitä, ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Meillä on selkeänä yhteisenä tavoitteena alan kehittäminen ja kasvattaminen.

Entä puolestaan mikä on haastavinta työssäsi?

Ajan ja resurssien rajallisuus suhteessa asioiden ja töiden määrään. Tämä edellyttää selkeää priorisointia ja oman ajankäytön hallintaa.

Mitä musiikkikustantaja tekee?

Musiikkikustantajan perustehtävä on edistää kustantamiensa sävelteosten menekkiä ja käyttöä mm. edesauttamalla niiden levyttämistä, live-esitysten aikaansaamista ja synkronointia eli liittämistä tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Joissain genreissä kuten taidemusiikissa myös nuottien tuottaminen ja levittäminen ovat oleellisia toimintamuotoja. Näiden lisäksi tekijöiden uran kokonaisvaltainen edistäminen on keskeinentehtävä. Tärkeässä roolissa ovat myös teoksiin liittyvä hallinnointi (esim. teosten rekisteröinti ja rojaltien tilitykset) ja tekijän oikeuksien puolustaminen.

Miten musiikkikustantajat voivat parhaiten tukea nuoria tekijöitä?

Musiikkikustantajat voivat nopeuttaa nuoren tekijän matkaa ammatillisella uralla avaamalla oikeita ovia heille, ja sparraamalla heitä sekä taiteellisesti että musiikkibisneksessä toimimisessa. Yksi tapa tukea nuoria tekijöitä taloudellisesti on kustantajan ennakot.

Miten näet tekijänoikeuskorvausten tulevaisuuden, kun musiikin kulutustavat muuttuvat jatkuvasti?

Asianmukaiset tekijänoikeuskorvaukset ovat välttämättömiä, jotta tekijät ja musiikkikustantajat olisivat jatkossakin motivoituneita toimimaan alalla ammattimaisesti. Kulutustapojen, teknologian ja bisnesmallien muutokset vaativat jatkuvaa sopeutumista uusiin realiteetteihin, mutta tämä on sinänsä tuttua musiikkialalle jo viimeisten sadan vuoden ajalta.

Millaisia toimia musiikkialan edistämiseksi on käytössä?

Musiikkialaa tukevat taloudellisesti monet erilaiset rahastot ja säätiöt kuten Musiikin edistämissäätiö (MES), Taike ja Music Finland sekä tänä vuonna toimintaansa aloittava Teoston kulttuurisäätiö. Music Finland tukee alan toimijoita myös monilla muilla tavoilla niin ammattitaidon kehittämisessä kuin vientitoiminnassakin. Samaten eri oppilaitoksiin ollaan rakentamassa uudenlaisia ammatillisia opintokokonaisuuksia musiikkialan eri toimijoille.

Miten koet alan muuttuneen vuosien varrella?

Suurin muutos on mielestäni alan rakenteen pirstoutuminen. Entistä useammilla toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää teknologian kehityksen mukanaan tuomia uusia alustoja ja kanavia, ja luoda niiden pohjalta itselleen sopivimmat toiminta- ja bisnesmallit. Myös vauhti on kasvanut: esimerkiksi muutokset tapahtuvat entistä nopeammin ja teosten elinkaaret ovat lyhentyneet. 

Muuttaisitko alalta jotain?

Toivoisin alan toimintakulttuurin kehittyvän entistä nopeammin tilanteeseen, jossa kaikenlaiset ihmiset voivat toimia ja kukoistaa alalla ilman minkäänlaista esteitä tai syrjintää. Toivoisin myös enemmän kaukokatseisuutta hektisyyden sijaan siten, että kaikki alan toimijat pyrkisivät edistämään musiikkialaa kokonaisuudessaan.

Mitä haluaisit sanoa, jos koko maailma kuuntelisi sinua hetken?

Musiikki on yksi inhimillisen luovuuden ja viestinnän hienoimmista muodoista – arvostakaa ja vaalikaa sitä!