Tänään ensi-iltaan tullut Häjyt 2 elokuva kertoo Konsta Karhusta, joka on jatkanut isänsä Jussi Murikan polkua ja istunut kiven sisässä sovittamassa syntejään. Vapauduttuaan hän kohtaa yllättäen menneisyytensä ja joutuu päätöksen eteen, jatkaako vihan tiellä vai antaako anteeksi.
Haastattelimme elokuvan ohjaaja Aleksi Mäkelää sekä laulaja-näyttelijä Samuli Edelmania .
Mitä haasteita tai yllätyksiä tekoprosessissa tuli vastaan?
Aleksi: Ei ollut haasteita, pikemminkin päinvastoin. Kukaan ei sairastellut, kelit olivat hyvät ja pysyttiin aikataulussa. Ehkä tämä oli positiivinen haaste, että jossain kohtaa kuvauksia aloin miettimään, ettei tämä voi mennä näin hyvin ja kohta tapahtuu joku romahdus. Onneksi ei tapahtunut.
Samuli: Ainoa haaste on musiikkiurani sovittaminen aikatauluihin. Kaikki tapahtui niin nopeasti kun elokuva sai rahoituksen niin kuvauspäiväni oli kiertueiden välipäiville laitettu. Yöajot keikan jälkeen olivat jopa viiden-kuuden tunnin matkoja ja se oli ainoa omalla kohdalla oleva haaste. Myös mitä enemmän tulee ikää niin huomaan, että riittävän unentarpeen huomiointi jaksamisen kannalta on tärkeää. Nuorempana jaksoi vähäisilläkin unilla. Tietenkin käsikirjoituksen ja teksin opettelussakin on oma prosessinsa.
Miten kuvailisit elokuvan teemaa?
Aleksi: Pääasiassa sukupolvien välisistä eroista isältä pojalle. Viimeiset 30 vuotta minulta kysytty, että mitä haluan sanoa elokuvillani. En mä halua sen enempää niistä sanoa kuin tulkaa ja viihtykää, se on se lähtökohta.
Samuli: Lukiessa ja elokuvaa tehdessä nousi pintaan enemmän ja enemmän vihan ja veljeyden teema, joka oli myös ensimmäisessä osassa. Jos ei nyt tässä elokuvassa vihan kierteen katkaiseminen onnistu niin ainakin sen purkamisen aloittaminen on mahdollista.
Jäikö joku kohtaus erityisesti mieleen?
Samuli: Se on harvinaista, että pääsee kokemaan saman näyttelijän kanssa tämmöisen 25 vuoden aikacapin (Sari Havaksen kanssa). Semmoista ei tapahdu usein todellakaan ja siinä on iso iso lataus.
Aleksi: Kohtauksia käsittelee tekoprosessin aikana niin paljon, että sieltä ei nouse tiettyä yksittäistä mieleen. Kuitenkin kun olin todistamassa Sarin ja Samulin ensimmäisen osan kohtausta kuvauspaikalla samoina henkilöinä pisti toisen osan kuvauksissa miettimään, että hetkinen mitäs tässä tapahtuu. Sitä tunnetta ei normi leffoissa ole.
Mikä inspiroi sinua kertomaan juuri tämän tarinan?
Aleksi: Mietin parikyt vuotta tuleeko elokuvalle jatko-osaa. Ensimmäisen osan inspiraatio tuli alunperin valokuvasta Antti Isotalosta ja Rannanjärvestä kahleissa ja aloin miettimään miltä nää kaverit näyttäisi nykypäivänä -90 luvun Kauhavalla. Nyt 25-vuotta myöhemmin mietin, että miltä tämä seuraava sukupolvi näyttää jos ne jatkaa samaa touhua samassa pitäjässä.
Samuli: Tää on iloinen tapahtuma kaiken kaikkiaan. Se on aina juhlan hetki kun pääsen Aleksin kanssa tekemään ja palaamaan tähän mitä me ollaan tehty koko elämän aikana. Se on itsessään jo ainutlaatuista.
Kiitos näytöksestä ja haastatteluista, Duettomedia suosittelee lämpimästi elokuvan katsomista.
Lisätietoa elokuvasta:
DUETTOMEDIA 
Jätä kommentti