Olet todennäköisesti kuullut vähintään kerran esimerkiksi kappaleet Syntisten pöytä, Juostaan tai Epäröimättä hetkeekään. Kaisa Korhonen on suomalainen lauluntekijä, jonka voi löytää muun muassa näiden ja lukuisten muiden hittien taustatekijöistä. Korhonen kertoo tarinansa siitä, miten alunperin luokanopettajasta kasvoi menestynyt lauluntekijä.

Miten esittelisit itsesi omin sanoin?

Olen Kaisa Korhonen Helsingistä ja teen työkseni laulunkirjoitusta suomalaisille artisteille. Lisäksi minulla on oma yhtye – Pilven Piirtäjät – jonka parissa työskentelen jäljelle jäävän ajan ja omien resurssien puitteissa.

Muistatko hetken, jolloin tajusit, että haluat tehdä musiikkia ammatiksesi?

En alkujaan edes tiennyt, että on olemassa sellainen ammatti kuin biisinkirjoittaja. Tutustuin 10 vuotta sitten nykyisen Pilven Piirtäjät -yhtyeeni Axeliin, joka teki jo silloin työkseen kappaleita muille. Tällöin ensimmäistä kertaa huomasin laulunkirjoituksenkin voivan olla työ ja aloin tästä inspiroituneena tavoittelemaan tätä urasuuntaa. Ensimmäisinä vuosina ajattelin koko jutun olevan vain hölmö unelmani, mutta pikkuhiljaa aloin uskoa itseeni ja huomata urallani olevan potentiaalia.

Teet musiikkia myös Pilven Piirtäjät -yhtyeessä Axel Ehnströmin kanssa, mistä tämä idea lähti?

Yhtye syntyi tarpeesta tehdä asioita täysin omaehtoisesti. Muille kirjoittaessa palvelee loppujen lopuksi artisteja ja tekee heidän näköistä musiikkia, jolloin täytyy myös rajoittaa omia taiteellisia näkemyksiään. Minä ja Axel oltiin samassa tilanteessa: molemmat kirjoittivat muille biisejä. Oli ajatus, että voisipa tehdä musiikkia täysin vapaasti ilman paineita. Perustimme Pilven Piirtäjät aluksi vain “terapiaprojektiksi”, jollaisena se on pysynyt tähänkin päivään saakka. Se tuo mukavaa vastapainoa muille kirjoittamisen ohelle.

Mikä oli ensimmäinen laulu, jonka kirjoitit – ja millainen tarina siihen liittyy?

Ensimmäinen artistille kirjoittamani kappale oli Kidsing -kilpailun voittaneelle Jenni Jaakkolalle. Tämä oli sitä aikaa, kun olin kirjoittanut kappaleita vain itsekseni. Tutustuin samoihin aikoihin Axeliin, joka kannusti lähettämään biisejäni levy-yhtiöille kuunneltavaksi. Sieltä napattiin kirjoittamani kappale Sinä ja vaahteranlehdet. Olin kirjoittanut sen yksin kotona pianoni ääressä jonkin sen aikaisen sydänsurun seurauksena. Muutamaa vuotta myöhemmin Axel auttoi tekemään kappaleesta demon ja siitä kaikki alkoi.

Miten kappaleesi syntyvät – onko sinulla jokin selkeä prosessi, vai tapahtuuko se spontaanisti?

Kun kirjoitan artisteille biisejä, aloitan tutkailemalla artistin ydintä. Lisään siihen kuitenkin aina palan itseäni, hakien myös tunteita omasta elämästäni. Joskus voi myös käydä niin, ettei yhteistyölle artistin kanssa löydykään yhteistä maaperää, jolloin projektia ei kannata jatkaa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset arvomaailmat tai se, jos en itse löydä yhteyttä kappaleen aiheeseen. Täytyy olla samalla sivulla artistin kanssa, jotta yhteistyö toimii.

Minkälaiset tunteet tai aiheet vetävät sinua eniten puoleensa lauluntekijänä?

Synkät ja syvälliset aiheet, kuten kuolema ja elämän rajallisuus toistuvat kappaleissani usein. Niistä kirjoittaminen on osittain myös oman elämäni prosessointia lyriikoiden muodossa.

Olen itse kokenut, että iloisten laulujen kirjoittaminen on haastavampaa kuin melankolisten. Kun alan kirjoittamaan sellaista, sekaan tulee lähes aina myös pientä surua. 

Onko jokin aihe, josta haluaisit kirjoittaa kappaleen, mutta et ole vielä löytänyt oikeaa tapaa ilmaista sitä?

Melkein kaikesta pystyn kirjoittamaan, myös vaikeista aiheista. Eli tällaista tilannetta ei juurikaan ole vielä tullut. Yhteiskunnallisesti tärkeät teemat ovat kylläkin alkaneet kiinnostamaan enemmän ja enemmän, joten niistä haluaisin kirjoittaa jatkossa.

Onko joku artisti, jonka kanssa haluaisit kirjoittaa laulun yhdessä?

Olen päässyt kirjoittamaan monen upean artistin kanssa, mutta tällä hetkellä esimerkiksi Ellinooran kanssa tekeminen kiinnostaisi.

Miltä tuntui saada Emma-ehdokkuus? Entä kun voitit Teoston vuoden musiikintekijä -palkinnon?

Todella hyvä fiilis – erityisesti siitä, että kaltaisiani tekijöitä huomioidaan yhä enemmän. Tällaiset tunnustukset ovat meidän biisintekijöiden ammattikunnalle todella tärkeitä. Itselleni henkilökohtaisesti esimerkiksi Teoston palkinto toimii hyvänä muistutuksena siitä, että ehkä oikeasti osaankin tehdä tätä hommaa.

Olet toiminut lauluntekijän uran lisäksi myös luokanopettajana. Miten onnistuit yhdistämään laulunkirjoittajan ja luokanopettajan uran?

Ne toimivat silloin hyvin yhdessä, sillä toimin viimeiset opettajavuoteni musiikinopettajana. Oli ihanaa, kun kyseisen työpaikkani rehtori antoi minulle täyden tukensa biisinkirjoittamisen suhteen ja sain edistettyä lauluntekijän uraa opettajan työn ohella.

Onko sinulla nostaa omasta tuotannostasi itsellesi tärkeä kappale?

Syntisten pöytä ehdottomasti. Lisäksi Epäröimättä hetkeekään, joka antoi itselleni ensimmäisen kerran toivoa siitä, että voisin joskus elää musiikin tekemisellä. Nelli Matulan Tulevaisuuteen on myös hyvä onnistuminen juurikin tällaisesta iloisemmasta biisistä, joiden tekemisen koen haastavammaksi

Jos olisit eri alalla, mikä se olisi?

Ala liittyisi varmaankin psykologiaan tai terapia-alaan. Voisin olla psykologi tai psykoterapeutti. 

Onko sinulla esikuvia?

Ihailen monia tekijöitä – näitä ovat esimerkiksi Maija Vilkkumaa, Juha Tapio ja monet tekijäkollegani. Heistä esimerkiksi Saara Törmä, Janne Rintala, Vilma Alina, Tiina Vainikainen ja Emma Johansson. Arvostan kyllä suuresti kaikkia kollegoitani

Jos voisit lähettää tulevaisuuden itsellesi viestin, mitä sanoisit itsellesi kymmenen vuoden päähän?

Muistathan vieläkin pitää arvossa oikeita asioita ja viettää aikaa ystävien kanssa. Muista kuinka pitkän matkan olet tullut ja muista edelleen nauttia jokaisesta askeleesta. 

Mitä haluaisit sanoa, jos koko maailma kuuntelisi sinua hetken?

Miettikää haluatteko käyttää aikanne maapallolla mieluummin toisten satuttamiseen vai mieluummin toisten nostamiseen ja rakastamiseen.